Nukuin ensimmäistä kertaa viikkoon enimmäkseen hyvän yön. Flunssa oli ripeltänyt uneni pieniksi levottomiksi horroksiksi puolenyön ja aamuneljän väliin, vaikka tavallisesti olen oikein hyväunista sorttia. Ei ihme, että ajatukset alkoivat loppuviikosta olla aika synkähköjä ja olo fyysisten tukkeiden lisäksi henkisestikin vähän näköalaton.
Yksi parempi yö tekee ihmeitä: Nyt ne asiat, jotka eilen ahkerasti sekoittivat pahan mielen pataani, tuntuvat keveämmiltä. Päästän niistä irti; en voi niihin kuitenkaan lopultakaan vaikuttaa ja vaikka lopputulos olisi pelkäämäni kaltainen, ei se estä minua jatkamasta omalla tielläni kohti parempaa oloa ja positiivista energiaa. Tulee muita hyviä hetkiä, ihan varmasti. On vain jaksettava odottaa ja autettava universumia järjestämään hyville asioille mahdollisuuksia. Jos lämpimillä silmillä on sittenkin kylmät jalat, niin sitten vain on. Kohtasimme kuitenkin.
Hyvä lista tämäkin yksinäisen sinkkuillan synkempiin hetkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti