Toiveiden tynnyri ja toteutus

Mitäs minä kirjoitinkaan aikaisemmin tulevan kotini toivelistaan?

• Uusi tai vanha
• riittävän suuri siskon ja äidin vierailuille, 
• mielellään parveke tai piha. 
• Vaatehuone, josta voi kyllä joutua tinkimään. 
• Ikkunat ennemmin länteen kuin itään. 
• Ehdottomasti avokeittiö. 
• Siellä tarpeeksi kaappitilaa jalallisille viinilaseille. 
• Kävelymatka merenrantaan.  

Mitä sitten sain?

Vanha. Korkeat huoneet, syvät ikkunapenkit, koristeelliset rappukäytävät. Vähän pieni, mutta sopiva minulle, kyllä läheiset vieraat sinne sopivat. Parveketta ei ole: voin joutua opettelemaan gorillapuutarhoinnin saloja :) Mutta vaatehuone on aivan ihana! Ikkunat itään, mutta menkööt: ehkä minä iltavirkku saan itseni siten aamuisin paremmin ylös. Keittiö on erillinen, mutta niin hienosti olkkarin vieressä, että tuon voi melkein kuvitella avokeittiöksi. Vaan kaappitilaa siinä on surkean vähän, joudun vähän säätämään ja ehkä miettimään suurempiakin liikkeitä jollain aikataululla.

Mutta tärkeintä on, että merenranta on lähellä. Siitä ei todellakaan tingitty.

Muuttopäivään on vielä aikaa. Ehdin ehkä unohtaakin, ettei myytävien ilmoituksia tarvitse enää vahtia. Mutta nyt on seuraavan kotini osoite jo tiedossa. Näin on taas naksautettu uusi vaihde kohti itsenäistä elämää.