... tai sellainen on ainakin suunnitelma tämän pompahtelevan viikon jälkeen. On ollut ihanaa, mitä nyt talokauppa on aiheuttanut ylimääräisiä tykytyksiä laitoja ravistellen. Ystävän kanssa vihdoin sienimetsälle, jos vaikka onnistuisimme löytämäänkin tallaamattomia mättäitä pääkaupunkiseudun metsistä. Sitten olisi tarkoitus suunnata auto ystävien kanssa kohti landea ja hitaan ruoan juhlaa.
Jonkun muun laittamaa safkaa: lempiruokaani! :)
Minua vähän haastettiin tässä eräänä päivänä elämään hetkessä tulevien haikailun sijaan. Ymmärrän kai pointin oikein hyvin; tulevan pohtimisesta on lyhyt loikka turhaan sitkuiluun ja silloin menee tästä hetkestä nauttiminen sivu suun. Mutta silti vähän mietin että pitäähän haaveita olla, jos haluaa muuttaa jotain omassa nykyhetkessään. Haaveet ja toiveet voivat parhaimmillaan ohjata omia valintoja kohti jotain parempaa, eikä tämä minusta sulje pois sitä, että samalla ottaa kaiken positiivisen irti tästä hetkestä. Jos ei hukuta itseään niihin. Ei jää turhaan jumiin. Ja ilman muuta kasvot kannattaa kohottaa kohti aurinkoa aina, kun valonsäde pilkahtaa pilvien raosta. Elää se hetki lämmössä niin täysiä, kuin osaa. Se on pidettävä mielessä.
Tämä on soinut tällä viikolla mielessäni monta kertaa. Aina uudestaan.
alt-J - Every Other Freckle
Ihanaa viikonloppua, pidä niistä hetkistä kiinni... On vain nyt, muuta ei tarvita! :)
VastaaPoistaKiitos, sitä samaa sinulle! :)
Poista