Tuntui vähän oudolta kopistella vanhan kotinsa nurkkia silloin, kun toinen ei ole kotona. Minun piti hakea sitä ja tätä pientä, etsiä tuota ja kolmatta tällä kertaa mukaan pakattavaa kilkettä. Tuttuja laatikoita, olivathan nämä nurkat kotinani 12 vuotta. Silti tunsin tekeväni jotain vähän luvatonta yhä omistamassani asunnossa.
Pihakierroksella huomasin yhden ja toisen tutun kevään merkin. Mies ei taida noista piitata, huomaa ehkä toukokuussa että pihalla kasvaa jotain röhnää. Jos uudelta elämältään ehtii.
Muistan viime syksynä mieheltä saamani satsin kukkasipuleita: olivat kuulemma lupaus siitä, että olen keväällä katsomassa niiden kukkimista. Epäilin, mutta istutin silti. Nyt tiedän vaistoni olleen oikeassa.
En muista mitä kaikkea tein syksyksi suunnittelemistani pihapuuhista: tulinko siirtäneeksi sen pienen yllätyspionin näyttävämpään paikkaan? Siirsinkö palavarakkaudet (hah!) kohti valoa? Kitkinkö karanneet ukonkellot? Jotenkin hommasta puuttui usko tulevaan, syksy oli sellaista epätoivoista pyörimistä etenevän hiipumisen keskellä. Sinne ne jäävät, perintöperennani kummaltakin mummoltani ja isotädiltä muiden mukana.
Nyt sillä ei ole väliä. Toukokuun lopussa paikka on kuitenkin rikkaa täynnä myllääjän puuttuessa. Säästyypä selkäni tänä keväänä. Jää tämä ja tuokin suunniteltu pihaprojekti tekemättä. Ei tule jatkoa pensasaidalle, ei suurempaa kiveystä portaiden eteen, ei sen sotkuisen perennapenkin järjestelyä uudelleen.
Viherpeukaloani saan jatkossa verrytellä pienimuotoisemmin parvekkeella. Tuleva ruukutettu viherelämäni. Jotenkin tuo rajattu, kesytetty kasvu on aivan toista kuin maasta ponnistava ihme.
Kaivattua fillaria kotiuttaessani kiersin kaupan kautta ja ostin itselleni pumpun. Hankinnoissa pitää ottaa huomioon omat rajoitteeni. Tarvitsen jakkaran, jotta yletän ylähyllyille. Fillarin pumpun pitää olla sellainen, että jaksan pumpata kumin täyteen itse. Opettelen teroittamaan veitset kunnolla. Tylsiä veitsiä en sentään aio opetella sietämään.
Luopumista, uuden opettelua, rajausta. Mikä on minun, ei ole enää sinun. Ja sama toisin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti